Olen ollut kipeänä ja yrittänyt täällä parannella itseäni. Jostain syystä on vain vähän vaikea yrittää saada itsensä pysymään sängyssä kun on täällä asti. Viikko hurahti ja tentit ja muut hommat myös. Viikonloppu meni vielä nopeampaa erilaisissa seikkailuissa. Sellaisia seikkaluja ne kuulemma aina on minun kanssa. Aina väärään suuntaan ja koskaan ei tiedä mihin päätyy.
Kävimme perjantaina Villen kanssa
Museo de La Platassa eli
Museo De Ciencias Naturales eli La Platan luonnontieteellisessä museossa. Museo sijaitsi n. 60 kilometrin päässä Buenos Airesista La Platan kaupungissa. Matka sinne sujui makoisasti luksus-paikallisbussissa kestäen reilun tunnin suuntaansa. Kaupunkia ei kovasti kierrelty sillä minulla on kauhea hinku nähdä dinosauruksia ja niitä hurjan paljon nähtiinkin kaiken muun mainion lisäksi. Paikkasta sanottiin, että jos tykkää "old-fashioned" museoista niin täällä kannattaa vierailla, ja vanha se todellakin oli. Aivan mieletön paikka, harmiksi vain kaikki tekstit oli espanjaksi niin meidän sivistys puoli oli vähän heikkoa, mutta ainakin saimme leikkiä isossa museossa.
 |
| Museo itsessään |
 |
| Isoin hämyri ehkä koskaan |
 |
Yritimme sivistää itseämme espanjan kielisellä
Teoria evoluutiosta kirjalla |
 |
| Aivan mielettömän iso dino |
 |
| Ville ja reisiluut |
 |
| Tosiaan Villekin oli vain reisiluun mittainen. |
 |
| Mutta olisi sen syöttäminen onnistunut |
 |
| En aivan yltänyt roikkumaan lentävässä liskossa |
 |
| Enkä vain osaa kai käyttäytyä |
 |
| Aivan käsittämättömän mieletön oli kyllä |
Villellä oli kiire myös illan Argentiina - Venezuela peliin mikä päättyi, 3 - 0. Messi kuulemma kieputteli Venezuelan pelureita miten tahtoi. Mistä jäinkään paitsi? Minä sen sijaa vietin rauhallista iltapalaa kasvisravintolassa.
Lauantaikin vain hurahti normihommissa ja sunnuntaina oli taas seikkalujen vuoro. Kuten argentiinalaiset, mekin rakastamme sunnuntai markkinoita ja tänään oli suuntaimessa
Feria de Mataderos. Päivällä lähdimme etsimään bussia numero 92. Täällähän on siis busseja suhteellisen montaa numeroa, osa kulkee välillä vähän omia reittejä ja esimerkiksi tästä risteyksestä mistä yritimme bussia saada, tämä meidän bussimme kulki neljään eri suuntaan. Oli hiukan arpomista mihin bussiin nousta, löysimme kuitenkin oikean. Tuurilla ne isotkin laivat seilaavat.
 |
Tämän avulla oli loistava suunnistaa, melkein jopa merkkasin
mihin meidän oli tarkoitus mennä, bussilinja sentään näkyy
|
Bussimatka kesti sinnekkin tunnin suuntaansa. Tosin tällä kertaa matkaa oli vain noin 15 km, mutta kaupungin ruuhkassa ja pysähdysten takia bussissa sai taas körötellä. Olisi varmaan kestänyt ruuhka-aikana vielä tuplasti samanverran. Mietinkin, että kuinkakohan kauan sitä tällä reissulla oikein yhteensä on joutunut bussissa istuskelemaan? Ja edessä on vielä hurjasti tunteja bussissa kun etelään pääsee. Rovaniemellä kun viimeksi paikallisliikennettä käyttänyt varmaan neljä vuotta sitten tuntuu että pylly alkaa jo vähän puutumaan.
Perille kuitenkin siis löydettiin. Jossain välissä alkoi tuntumaan jo vähän epäilyttävältä kun kadut muuttuivat yhä slummimman näköiseksi ja meidän city-kartatkaan ei sinne asti yltäneet. Itse aloin miettimään jo että olikohan osoite sittenkään oikea, mutta pian bussissa suurin osa matkustajista alkoi pakkautua ovia kohti ja sieltähän ne markkinat näkyivätkin jo ikkunasta. Mitä mainioimmat markkinat olivatkin. Oli paljon musiikkia, paikallisia tanssimassa, herkkuja monen moisia ja Villen sanoin "kaikkea perseestä perämoottoriin". Meidän saaliksi jäi matkamuistoja ja
chimichurria eli persiljasta, valkosipulista, oliiviöljystä, oreganosta, chilistä ja viinietikasta tehtyä mausteseosta grillatulle lihalle.
 |
| Markkinahumua |
 |
| Tanssivaa markkinaväkeä |
 |
Tämä herrasmies huiveineen vei minun
sydämmen tanssillaan |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti